Asennusta&Masennusta

Asennusta&Masennusta

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Oppimistehtävä: Nelivetojärjestelmät

Nelivetojärjestelmät


Tehtävän tarkoituksena on kertoa erillaisista nelivetojärjestelmien rakenteesta ja toiminnasta.

Erilaisia nelivetojärjestelmiä on monta. Niitä on esimerkiksi Haldex-kytkimellä toteutettu neliveto, Torsenin tasauspyörästöllä toteutettu neliveto, ns. jatkuva/kiinteä neliveto ja viskokytkimellä varustettu neliveto.

Pääpiirteittäin nelivetoinen auto on erillainen kuin kaksivetoinen, koska vetää neljällä pyörällä.
Nelivetoinen auto eroaa kaksivetoisesta autosta siten, että siinä on edessä ja takana vetoakselit sekä tasauspyörästöt ja lisäksi pitkittäin olevissa moottoreissa on vaihdelaatikon perässä jakolaatikko ja poikittain olevissa moottoreissa on kulmavaihde, joista voima välittyy pyörille.

Torsen tasauspyörästö:

Torsen on täysin mekaaninen itselukittava tasauspyörästö. Järjestelmä toimii siten, että kun yhdeltä pyörältä häviää pito, tasauspyörästö pyrkii viiveettä siirtämään vetoa sille pyörälle jolla on pitoa. Torsen eroaa normaalista tasauspyörästöstä rakenteellisesti siten, että vetoakseleiden tasoitus hoidetaan hammaspyörien ja ruuvipyörien asetelmilla eikä kartiohammaspyörillä. Torsenia käytetään nelivetoisissa, mutta myös takavetoisissa autoissa. Torsenin tasauspyörästö osaa itse säätää vetosuhdetta portaattomasti etu- tai takapyörille. Torsenia käytetään mm. Audin ja Volkswagenin pitkittäismoottorisissa autoissa.


Kuvahaun tulos haulle torsen tasauspyörästö 
Torsen.
 Haldex neliveto:

Haldex on sähköisesti ohjattu nelivetojärjestelmä. Siinä on elektronisesti ohjautuva lamellikytkin ja sen toiminta perustuu hydraulipaine-eroon. Kytkimeen tuotetaan esipaine pienellä sähköisellä pumpulla, mutta käyttöpaine saadaan mekaanisesti hydraulipumppujen paine-erolla. Haldex eroaa Torsenista sen sähköisellä ohjauksella ja on huomattavasti nopeampi toimimaan, kuin viskokytkin. Haldexia käyttävät autot ovat etuvetoisia pääpiirteittäin, ja pidon loppuessa järjestelmä kytkee vetoa takapyörille. Haldexia käytetään esimerkiksi Volkswagenissa ja Volvossa.

 
 Haldex.

Kiinteä neliveto:

 Kiinteää nelivetoa käytetään lähinnä maastoautoissa ja raskaisiin oloihin tehdyissä työautoissa. Kiinteässä nelivedossa kaikki voimansiirron osat pyörivät koko ajan samaa vauhtia, joten autot ovat kankeita liikkumaan ja kääntymään. Jatkuva neliveto perustuu yleensä normaaliin takavetoiseen järjestelmään, jonka voimansiirtoon on lisätty jakolaatikko. Monesti järjestelmään kuuluu myös alennusvaihde, jolla saadaan välityssuhdetta muutettua esim. maastoajoon sopivammaksi. Etuakselistossa on yleensä joko sähköisesti tai manuaalisesti kytkettävät napalukot, sillä neliveto päällä ajettaessa maantienopeuksia ja käännyttäessä voimansiirto on kovalla rasituksella ja normaalisti käytetäänkin vain takavetoa. Voima siirtyy jakolaatikolta etuakselistoon yleensä ketjun kautta.

 Viskokytkin:

Viskokytkimen rakenne on melko yksinkertainen. Kytkimen kuoren alla on lamellilevyjä, joista joka toinen on kiinni kuoressa ja joka toinen sisääntuloakselissa. Ulkokuori kytkimessä on kiinni ulostuloakselissa. Kytkimen toiminta perustuu sisään- ja ulostuloakseleiden välillä olevaan pyörintänopeuseroon, joka lämmittää öljyä, joka kytkee sisä- ja ulostulopuolet toisiinsa. Normaaliajossa viskokytkin ei ole toiminnassa.

Miksi nelivetoautossa on keskitasauspyörästö?

Vanhemmissa nelivedoissa ei ollut keskitasauspyörästöä. Keskitasauspyörästö mahdollistaa etu- ja taka-akseleiden pyörintänopeuserot, eikä näin ollen rasita voimansiirtoa niin paljon.

Miten nelivetojärjestelmä vaikuttaa auton jarrutuskäyttäytymiseen?

Uudemmissa nelivetojärjestelmissä neliveto ei juurikaan vaikuta jarrutukseen, mutta vanhemmissa kiinteissä nelivedoissa jarrutus on erillaista, koska voimansiirron osat pyörivät samaa vauhtia ja ns. yhden pyörän mentäessä lukkoon se vaikuttaa kaikkiin pyöriin.

Miten nelivetoisen auton huolto eroaa kaksivetoisesta?

 Autossa on kaksi tasauspyörästöä ja jakolaatikko, joten öljynvaihtoja on enemmän. Vetoakseleita on enemmän ja etuvetoisiin autoihin tulee kardaani, niiden huolto/korjaus.


















maanantai 4. huhtikuuta 2016

Oppimistehtävä: Anturisignaalien mittaus

Tehtävänämme oli mittailla auton erilaisia antureita. Teimme mittaukset Bmw 330d hen ja Toyota celican irtomoottoriin. 


Ensiksi mittasimme kampiakselin asentotunnistimen. Kampiakselin asentotunnistin oli kaksinapainen induktiivinen anturi. Laitoimme mittausjohtimet siten, että anturi pysyy toiminnassa, mutta saimme mitattua anturin signaalitietoja. Induktiivinen anturi tekee itsessään magneettikentän avulla sähkövirtaa, jolla se toimii. Anturissa on kolme osaa, kela, magneetti ja rautasydän. Kun anturi osuu vauhtipyörällä olevaan merkkiin, muuttuu anturin magneettikenttä, jolloin käyrässä näkyy jännitepiikki. Anturiin tulee maapiuha toiseen napaan ja toiseen napaan signaalipiuha, josta menee eculle tieto.

 Tulostimme Autodatasta ohjeita, joiden perusteella hoidimme mittaukset.

Tässä videossa anturin käyrä moottorin ollessa tyhjäkäynnillä. 

 
 Tässä käyrä kun moottorissa on kierroksia. Silloin kun on enemmän kierroksia taajuus vaihtuu ja käyrä tihenee.


 Sitten mittasimme nokka-akselin asentotunnistimen. Tämä anturi on Hall-anturi, joka on kolmenapainen ja siihen tulee herätevirta, maa ja signaalipiuha. Johdotimme anturin samallalailla kuin kampiakselinkin, tosin tarvitsimme yhden johtimen lisää. Anturi mittaa nokan asennon vain yhdestä kohti. Hall-anturi on aktiivinen anturi, joka mittaa vaikka moottori on sammutettuna, kun induktiivinen tarvitsee pyörintänopeutta toimiakseen. Hall anturin käyrä on aina 0V ylöspäin, kun induktiivinen käy miinuksella ja plussalla.
 
 Mittausjohtimet.


Nokka-akselin asentotunnistimen mittauskäppyrää moottorin käydessä vaihtelevilla kierroksilla. 

Seuraavaksi mittasimme 1.sylinterin suuttimen.
 
Tässä kuvassa näkyy suuttimen mittaus moottorin käydessä. Kuvassa näkyy 2 jännitepiikkiä joista ensimmäinen on polttoaineen esisuihkutus ja jälkimmäinen pääsuihkutus.




Suuttimen mittaus moottorin käydessä, Videosta huomaa että kun päästää kaasun niin pääsuihkutus häviää kokonaan, eli polttoaineensyöttö katkeaa.

 Mittauskytkennät, tässä mitataan suuttimen jännite ja virta. Mittausjohdot on kytketty signaalijohtoon, jännitepiuha on signaalipiuhan välissä ja virtapihti sen ympärillä.

Tässä kuvassa taas mitataan suuttimen jännitettä ja virtaa.

  
Nyt mitataan Toyota celica 4-AFE 1.6 litraisesta irtomoottorista lambdan mittausarvoja. Kyseessä oli 2 johtoinen zirconium lambda.
 Mittauskytkennät laitettiin lambdan liittimen väliin.
 
  Tässä näkyy video mittauksesta, siinä näkyy lambdan jännitekäyrä joka muuttuu kierrosten noustessa. Jännite heittelee 0.9 voltin ja nollan välillä.
.
Lambdan mittaus tyhjäkäynnillä.


Tekijät: Kasper Lievonen, Leevi Belov ja Otto Suntioinen.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Oppimistehtävä: auton korin sähkövarustetyöt




1.Pyyhkimet ja pesulaitteet

 
Virta kulkee suoraan akulta sytytyksen lisävirtapiirien releen kautta sulakkeelle, josta virta menee tuulilasin pesun/pyyhkimen kytkimelle. Kytkimellä ohjattaan tuulilasin/takalasin pyyhkimien moottoreita, pesulaitteita ja tihkutoiminnon relettä. Takalasin pyyhkimen moottorille virta kulkee oman sulakkeen kautta.


 
Pesunestesäiliö, ja sen kyljessä pesunestepumppu.
 
Tuulilasin pyyhkijöitten vivusto.
 
Tuulilasin pesurin suuttimien letkut ja suuttimet ovat konepellin päällä.
 
Pyyhkijät.
 
Takalasin pyyhin ja pesurin suutin.
 
 Pyyhkimen/pesurin monitoimiviiksi.
 
Pesunesteen tason varoitusvalo.
 
 Ajovalon pesurin luukku.
 
2.Äänimerkinantolaite

 
 Äänitorville virta tulee äänitorven releen kautta. Releen yhteen napaan tulee suora virta akulta sulakkeen kautta, toiseen ohjausvirta virtalukolta ja viimeiseen napaan tulee maadoitus äänitorven kytkimen kautta, eli relettä ohjataan maadoituksen kautta.

Äänimerkinantolaite toimii sähkömagneetilla, jonka virtaa kytkee/katkoo katkojalaite. Kun virtaa katkotaan, se aiheuttaa värähtelyä äänimerkin kalvossa, joka saa aikaan äänen.
  
 Äänimerkinantolaite toimii kun ratista painetaan tietystä kohtaa.

 3.Lämmitys- ja tuuletuspuhallinlaitteet

   
Virta kulkee suoraan akulta lisävirtapiirin releen kautta sulakkeelle, josta ilmastointilaitteen ohjausmoduulille. Ohjausmoduulille tulee tieto useilta eri lämpötilatunnistimilta. Ilmastointilaitteen ohjausmoduulilta virta kulkee ilmastointi/lämmityspuhaltimen ohjausmoduulille, jossa on puhaltimen nopeuden kytkimet, josta virta kulkee puhaltimen moottorille.

Ilmastointi/lämmityslaitteen käyttökytkimet. 

  Keskimmäiset tuuletusräppänät.
Tuulilasin tuuletus. 

  Kaikki kojetaulun tuuletusräppänät.

  Jalkatilan tuuletus.

Raitisilmasuodattimen kotelo.

4.Istuinlämmittimet sekä lasin- ja peilinlämmittimet


   
Takalasin lämmitys: virta kulkee akulta sytytyksen lisävirtapiirien releen kautta sulakkeelle, josta se kulkeutuu takalasinlämmityksen kytkimelle, josta kytkettynä virta kulkee takalasinlämmittimelle. 

Kuskinpuolen sivupeilin lämmitys: Virta kulkee akulta sulakkeen kautta ovitoiminnon ohjausmoduulille, josta virta menee ovipeilin säätökytkimelle, ja säätökytkimellä ohjataan moduulin kautta ovipeilin toimintoja.
Apukuskin puolella toiminta samanlainen, mutta sillä on oma ohjausmoduuli.

 Kuskinpuolella ovessa oleva peilien säätönappula ja lämmitys.
 
Penkinlämmittimen kytkin. Kummallakin puolella oma.
 
 
Etupenkeissä on vastukset, jotka toimivat kun kojetaulun kytkimistä laittaa lämmityksen päälle. Kytkimistä saa kytkettyä useamman eri asennon kuinka lämpimän penkin haluaa.
 
Takalasin lämmitin päällä.
 
 Takalasin lämmitysvastukset.
  

5.Mittaristo

 '
Virta tulee virtalukolta mittariston ohjausmoduulille ja lisävaroitusmoduulille. Moduulilta virta lähtee eri antureille (esim. öljytaso, öljynlämpö, jäähd.nesteen taso, polttoaine), jos esim. öljyntaso on liian alhainen syttyy mittaristoon valo. 

Mittaristo.
 
Monitoimiviiksi, josta saa vilkut päälle, laitettua pitkät valot päälle ja samasta viiksestä saa vakionopeussäätimen päälle.

6.Vakionopeudensäädin


Vakionopeuden säädin toimii monitoimiviiksestä. Kun viiksestä laittaa vakkarin ON asentoon, silloin se on aktiivinen. Kun painaa SET nappulasta viiksen päässä, vakkari asettuu siihen nopeuteen. Jos hidastaa, ja vakkari lähtee pois päältä niin sen saa valittuun nopeuteen käyttämällä kytkintä RES asennossa. Myöskin jos haluaa lisää nopeutta, sitä saa pitämällä RES sin kohdalla pitempään. Ja jos haluaa hidastaa niin pitää SET nappulaa pohjassa.


7.Keskuslukitus
 
 
 Virta kulkee virtalukon kautta monitoimiohjausmoduulille. Monitoimiohjausmoduuli ohjaa keskuslukitusmoottoreita. Monitoimiohjausmoduulissa on keskuslukitussignaalin tunnistin avainta varten. Keskuslukkoa ohjataan myös etuovissa sijaitsevista kytkimistä, jotka toimivat avaimella lukoista.

Ovet saa lukittua myös kuskin ovesta sisäpuolelta.

  
Avain, jossa kaukolukitus.

8.Sähkötoimiset ikkunat
 
 
 Virta kulkee virtalukolta monitoimiohjausmoduulille, josta virta kulkee ovien ikkunannostimien kytkimille, josta edelleen lasinnostimen moottoreille.

Kuskinpuolelta voidaan ohjata jokaista ikkunaa.
 
Jokaisesta ovesta saadaan säädettyä laseja sähköisesti.
  
9.Aktiivinen turvallisuusjärjestelmä
 
 
ABS: Virta kulkee suoraan akulta sulakkeen kautta ABS-ohjainlaitteelle. Ohjainlaitteelle tulee tieto kaikkien pyörien nopeustunnistimilta, vaihteiston, moottorin, mittariston ja luistoneston ohjausmoduulilta, sekä jarrupolkimen asentokytkimeltä. ABS-ohjainlaite ohjaa ABS-pumppumoottoria pumppureleen kautta. Moottori alkaa toimia kun tulee lukkojarrutus.
 Luistonesto: Virta kulkee luistoneston sulakkeen kautta luistoneston pääkytkimelle, joka sijaitsee kojelaudassa, jonka kautta luistoneston ohjausmoduulille. Luistonesto toimii käyttämällä ABS-järjestelmää hyväksi, hidastamalla pyöriä tarpeen mukaan.

ABS-pumppumoottori ja ohjainlaite.
 
Luistoneston käyttökytkin.
 
Kun luistoneston ottaa pois käytöstä, mittaristoon syttyy varoitusvalo.
 
Pyörintänopeusanturi takaa.
 
Pyörintänopeusanturi edessä.


10.Passiivinen turvallisuusjärjestelmä
 
 
Virta kulkee virtalukon kautta lisäsuojausjärjestelmän (SRS) ohjausmoduulille. Ohjausmoduuli saa tietoja törmäystunnistimilta ja kolarin sattuessa, ohjausmoduuli ohjaa turvatyynyjä laukeamaan. Ohjausmoduuli ohjaa mittaristossa olevaa airbagin valoa.

Matkustajan etuturvatyyny.
 
 Kuskinpenkissä oleva sivuturvatyyny.
 
Ratin turvatyyny.
 
Turvavyön kiristyspanokset sijaitsevat muovien alla piilossa, ja kolarin sattuessa laukeavat ja kiristävät turvavöitä.
  
11.Ajonestojärjestelmä sekä hälytinjärjestelmä


 Avaimessa oleva siru avaa ajoneston auton ovet avatessa/avain laitettuna virtalukkoon.
 
 Varashälyttimen valo vilkkuu kun ovet ovat lukossa. Hälytin lähtee päälle kun tarpeeksi rajusti yrittää päästä autoon sisälle tai avata konepeltiä yms. ja sen saa avaimesta pois päältä.
  


Luimme autosta myös vikakoodit kaikista järjestelmistä.
 
Järjestelmähaku käynnissä. ABS-järjestelmästä ei löytynyt vikakoodeja eikä ilmastoinnista.  
Mittaristosta löytyi vikakoodi ulkoilman lämpötila-anturista.
 
Moottorista ei löytynyt vikakoodeja.
 
Airbageistä ei löytynyt vikakoodeja.

Viihdejärjestelmästä löytyi vikakoodi sisätilan valokytkimestä.

Kaikki vikakoodit poistuivat kun ne poistettiin.
 
Tekijät:
Kasper Lievonen&Leevi Belov